Olin eilen puhumassa televisiossa sateenkaariviestinnästä ja sateenkaarimatkailusta ja korostin siinä avoimuutta ja asenneilmapiiriä. Suomi on lainsäädännössä ottanut jo isoja askeleita seksuaalivähemmistöjen asialla. Mutta pelkkä lainsäädäntö ei riitä. Tähän tuli vahvistus saman päivänä Social Progress Imperative järjestön juuri julkistetusta tutkimuksesta, jossa mitataan erilaisia yhteiskunnalliseen kehitykseen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kyseisessä tutkimuksessa Suomi sijoittuu 2020 upeasti kolmanneksi Norjan ja Tanskan jälkeen.

Kansainvälistä sateenkaarimatkailun päivää vietetään 10. elokuuta. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta maailmanlaajuisesti sateenkaarimatkailun merkityksestä - sen sosiokulttuurisista, poliittisista ja taloudellisista vaikutuksista työpaikkojen luojana maissa, jotka ottavat vastaan ​​sateenkaarimatkailijoita. Argentiinan LGBT-kauppakamari (CCGLAR lyhenne) ja kansainväliset toimijat ympäri maailman, myös oma yritykseni (Medina Helsinki Communications Oy) pyrkivät edistämään osallistavaa, vastuullista, kestävää, turvallista ja yleisesti saavutettavaa matkailua. Minulla on omalta osaltani ilo kutsua ja haastaa kaikki Suomessa osallistumaan tapahtumaan kohteissa ja yrtyksissä, joissa kunnioitetaan ja edistetään sateenkaari-ihmisten osallisuutta ja ylipäätään monimuotoisuutta sekä asukkaiden, työntekijöiden että matkailijoiden keskuudessa.

Olen viime aikoina miettinyt, kuinka päädyin opiskelemaan markkinointia. Perinteisesti ja useimmiten markkinoinnilla pyritään kaunistelemaan asioita, tekemään tuotteista ja palveluista haluttavia. Markkinoinnin tehtävä on lisätä myyntiä, ei välttämättä kertoa totuutta tai ainakaan etsiä totuutta ja aitoutta. Totuus on usein joskus muuta kuin mitä markkinointilauseet ja kuvat lupaavat. Tämä on inhimillistä ja totuus elämässä muutenkin. Ihmisenäkin haluamme olla haluttavia, mukavia, sopia ja kuulua joukkoon. Pyrimme tuomaan itsestämme hyvät puolet esille ja peittelemään huonoja puolia. Haluamme, että meistä pidetään.

Mutta eihän muunsukupuolisia ja sukupuolettomia ole edes olemassa. Sukupuolia on virallisesti kaksi, nainen ja mies". Näin minulle on sanottu, ja useammankin kerran. Sattuu syvältä, tuntuu hyvin pahalta. Nielen kyyneleitä. Tässä minä olen. Puhun kanssasi. Hengitämme molemmat samaa ilmaa. Silti sinä olet niin oikeassa. Ainoastaan toinen meistä on yhteiskunnan silmissä olemassa, ja se en ole minä.

Tässä ei-binäärisen Hippu Helmisen tarina

Sateenkaariystävällisyys on käännöstermini englanninkielen sanoista gay friendly ja LGBTQ friendly. Nämä termit ovat käytössä englannin kielessä ja sateenkaari-ihmiset käyttävät niitä kuvaamaan yrityksen tai brändin asiakaspalvelua ja viestintää. Termejä käytetään erityisesti matkailussa, mutta entistä enemmän myös yleisesti kertomassa yritysten teoista ja viestinnästä. On hyvä kertoa ja selvittää, mitä on sateenkaariystävällisyys ja miten voit houkutella sateenkaariasiakkaita.

Gay-friendly or LGBTQ-friendly are the places, policies, people, or institutions that are open and welcoming to gay people (to include all members of the LGBTQ community) to create an environment that is supportive of gay people and their relationships, respectful of all people, treat all people equally, and are non-judgmental.

Kun elämä haastaa, ei kannata luovuttaa. Sen sijaan voit tähdätä entistä korkeammalle, unelmoida. Englannin kielessä sanotaan “When the going gets tough, the tough get going” Tämän opetuksen koronakriisi on minulle antanut. Minun unelmani on tehdä Suomesta maailman sateenkaariystävällisin maa, ei vain matkailijoille vaan kaikille meille. En pysty siihen yksin, mutta minä voin konkretisoida unelman, kertoa mitä se tarkoittaa, mitä se edellyttää minulta ja muilta. Tavoite on tehdä Suomesta moninaisempi, osallistavampi, turvallisempi ja ennen kaikkea empaattisempi maa yhdessä sinun kanssasi.

Amerikkalaisuuden perikuva, neljän presidentin kallioon veistetyt kuvat Mount Rushmoren kyljessä ja Trumpin suunnitelmat juhlia itsenäsisyyspäiivää 4. henäkuuta ilotulistusten kera on nostattanut vastalauseita alkuperäiskansojen keskuudessa. Alkuperäiskansat pitävät muistomerkkiä varastetun maansa häpäisynä.

Ptkään vaietut, satoja vuosia vaietut asiat ja vääryydet nousevat ja ne nostetaan toivottavasti vihdoinkin esille. Historia on aina ollut voittajien historiaa ja voittajien kirjoittamaa. Muistomerkit ovat osa tätä historiankirjoitusta ja sen takia ne herättävät intohimoja puolesta ja vastaan.

Arviolta 6-10% maailman väestöstä kuuluu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Suomessa kyseessä on samankokoinen vähemmistö kuin ruotsinkielinen kielivähemmistö. Jos ja kun nämä ihmiset käyttävät rahaa, on kyse pinkistä rahasta. Millaisista summista on kyse ja voiko pinkillä rahalla muuttaa maailmaa?

Mitä jos leikimme ajatuksella, että Suomen kaikki Pride-tapahtumat perutaan tänä vuonna. Miten kävisi sateenkaaren väreille? Miten kävisi sateenkaariviestinnälle? Itse näen tämän haasteena ja jopa ongelmana. Yritykset ovat tottuneet siihen, että Pride ja Suomessa sen takana olevat SETAn paikallisjärjestöt tarjoavat alustan heidän sateenkaariviestinnälleen. Jos Pridea ei ole, unohtuvatko sateenkaari-ihmiset? Jos Pridea ei ole, unohtuvatko sateenkaari-ihmisten oikeudet. Tämä on suuri riski. Olen itse työssäni niin monta kertaa törmännyt siihen, että yritykset omistavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksille yhden viikon ja sanovat sen jopa suoraan ääneen.

Vierailimme juhannusviikolla We Speak Gay yhteisön jäsenten luona Järvi-Suomessa. Matka oli oppimatka sekä minulle että meksikolaiselle aviomiehelleni. Opimme tuntemaan uusia paikkakuntia ja matkailutoimijoita, joille kaikille vastuullisuus on tärkeää. Jokaisella toimijalla on omat erityispiirteensä, jonka ulkopuolisena meidän oli helppo ymmärtää ja erottaa. Tärkeää minulle oli myös kuunnella Raùlin ajatuksia ja ensikommentteja ei-suomalaisena. Hän ei ollut aikaisemmin vieraillut Järvi-Suomessa ja minunkin vierailustani oli jo aikaa. Ensivaikutelma on tärkeä.

Tuntui todella hyvältä, että tiesin vierailevani yhteisössä. Jokaisen sateenkaarimatkailusta ja satenkaarimatkailijoista kiinnostuneen toimijan on tärkeää ymmärtää kuinka tärkeää sateenkaarimatkailijalle ovat sanat #BELONGING ja #INCLUSION. Tärkeintä on tunne siitä, että minut nähdään ja voin olla avoimesti, rehellisesti ja turvallisesti oma itseni.

Maailman tietoisuuteen noussut #BlackLivesMatter kampanja sai kipinän George Floydin murhasta Minneapolisin kaupungissa. #BlackLivesMatter on jatkoa #metoo kampanjalle, joka levisi muutama vuosi sitten sosiaalisen median kautta ympäri maailman. Naiset uskalsivat lopultakin puhua kokemuksistaan, kertoa omasta todellisuudestaan, uskalsivat tehdä näkymättömän näkyväksi. Samalla tavalla #BlackLivesMatter on nostanut mustien kokeman rasisimin esille aivan uudella tavalla, ei vain Minneapolisissa tai USAssa vaan joka puolella maailmaa. Mustat uskaltavat kertoa kokemuksistaan ja tehdä näkymättömän näkyväksi. Ero aikaisempiin protesteihin on se, että tällä kertaa myös muut kuin mustat ovat lähteneet mukaan. Kansalaiset ympäri maailman haluavat osoittaa tukensa mustille ja samalla vaativat muutosta rakenteisiin, asenteisiin.  

Elämme aikaa, jossa ulkopuolisuuden tunne ja vähemmistöjen näkymättömyys on noussut vahvasti esille. Afroamerikkalaisen George Floydin kuolema poliisin väkivallan takia on nostanut epäkohdat ja rakenteelliset ongelmat pintaan ja herättänyt meidät miettimään, mitä etuoikeutettu elämä on ja mitä se ei ole. Olenko minä itse etuoikeutettu ja millä tavalla? Miten voisin ymmärtää toisen ihmisen todellisuutta, jos elän itse erilaista, ehkä suhteessa etuoikeutettua todellisuutta.

Sateenkaarimatkailijat ovat perinteisesti olleet ensimmäisen joukossa tekemässä matkustuspäätöksiä kriisien jälkeen. Toukokuun alussa (6-8.5.) tutkimuslaitos The Harris Poll haastatteli 2.508 yli 18-vuotiasta amerikkalaista lähiajan ja vuoden 2020 matkustussuunnitelmista. Tässä koottuna raportin tulokset.

Miten olemme edenneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien suhteen Euroopassa ja Suomessa? ILGA Europen raportti kertoo sekä taantumasta että edistyksestä. Suomi on uusimmassa raportissa sijalla 7 Maltan, Luxemburgin, Belgian, Tanskan, Norjan ja Espanjan jälkeen. Suomessa sukupuolivähemmistöjen oikeudet eivät toteudu eikä vihapuheeseen ole käytäntöjä puuttua. COVD 19 -kriisin jälkimainingeissa on syytä olla huolissaan kehityksestä ja pitää näitä asoita esillä aktiivisesti.