Maailman tietoisuuteen noussut #BlackLivesMatter kampanja sai kipinän George Floydin murhasta Minneapolisin kaupungissa. ”BlackLivesMatter on jatkoa #metoo kampanjalle, joka levisi muutama vuosi sitten sosiaalisen median kautta ympäri maailman. Naiset uskalsivat lopultakin puhua kokemuksistaan, kertoa omasta todellisuudestaan, uskalsivat tehdä näkymättömän näkyväksi. Samalla tavalla #BlackLivesMatter on nostanut mustien kokeman rasisimin esille aivan uudella tavalla, ei vain Minneapolisissa tai USAssa vaan joka puolella maailmaa. Mustat uskaltavat kertoa kokemuksistaan ja tehdä näkymättömän näkyväksi. Ero aikaisempiin protesteihin on se, että tällä kertaa myös muut kuin mustat ovat lähteneet mukaan. Kansalaiset ympäri maailman haluavat osoittaa tukensa mustille ja samalla vaativat muutosta rakenteisiin, asenteisiin.
Myös yritykset ovat lähteneet ottamaan kantaa rasismia vastaan. Sen ajatellaan olevan osa yritysvastuuta. Vastuullisuuden kolme pilariahan ovat taloudellinen vastuu, ympäristövastuu ja sosiaalinen vastuu. Ympäristövastuu on ollut jo pitkään tärkeä ja näkyvä osa yritysten vastuullisuusviestintää. Sosiaalisen vastuun elementit nousevat nyt entistä voimakkaammin esille Metoon ja BlackLivesMatter tyylisten kampanjoiden takia ja ansiosta.
Mitä yritykset sitten voivat tehdä? Onko sosiaalisen median päivitys ja tuen osoittaminen siellä tärkeää ja onko se riittävää? Jos kantaa ottaminen jää vain sosiaalisen median päivityksen varaan on riski, että se kääntyy itseään vastaan. Naiset ovat naisia, homot homoja, mustat mustia 365 päivää vuodessa, he kokevat syrjintää 365 päivänä vuodessa. Jos some-päivityksen ja aktiivisimman “mielenosoitusvaiheen” jälkeen asia unohtuu ja teot yrityksen sisällä jäävät siihen, se on ehdottomasti väärin. Se kertoo enemmän yrityksen reaktiosta ympäristön ja yhteiskunnan tapahtumiin, ei niinkään yrityksen visiosta, arvoista, tavoitteista. Yrityksiltä odotetaan proaktiivisuutta ja tekoja, ei ainostaan reaktiiviuutta ja sosiaalisen median tukea.
Miksi kantaa ottaminen on tärkeää?
Kuluttajat, varsinkin nuoret haluavat yrityksiltä inhimillisyyttä. He haluavat vuorovaikutteisuutta ja läheisyyttä. Tämä syntyy asioista, jotka koskettavat kuluttajien arkea ja heidän omaa elämäänsä. Tämä herättää tunteita puolesta ja vastaan, mutta se myös sitouttaa asiakkaita. Hotelli Helka osoitti näkyvästi tukea 1.3.2017 tasa-arvoisen avioliittolain tullessa voimaan. Tämä aiheutti voimakkaita reaktioita puolesta ja vastaan, osa kuluttajista laittoi hotellin mustalle listalle, mutta suuresta osasta asiakkaista tuli entistä sitoutuneempia ja uskollisempia asiakkaita.
Miksi teot ovat tärkeämpiä, mutta vaikeampia?
Sosiaalisen median aikana kantaa ottaminen on suhteellisen helppoa, vaihdetaan logo sateenkaariväreihin tai postataan musta kuva. Kuluttajana minä kuitenkin odotan enemmän. Sosiaalinen vastuu on tekoja aivan samalla tavalla kuin ympäristövastuu. Ympäristöystävällinen yritys vaihtaa energianlähteensä ympäristöystävälliseen, suosii kierrätystä ja välttää kertakulutusta, osallistuu ympäristökampanjoihin, tukee ympäristöhankkeita.
Mitä sosiaalinen voisi olla muuta ? Se on samalla tavalla tavoitteellista toimintaa kuin ympäristöteot. Mietitään vaikkapa sitä, onko yrityksen johtoryhmässä sukupuolet yhdenvertaisesti edustettuina, onko yrityksen viestintä yhdenvertaista, representoiko yrityksen kuvallinen viestintä työntekijöitä ja asiakkaita. Miten ulkomaalaustaiset ovat edustettuina yrityksessä, onko yrityksessä rakenteellisia ennakkoluuloja erirotuisia kohtaan vaikkapa rekrytoinnissa ?
Unohtuvatko sateenkaari-ihmiset ?
Viimeisenä edelliseen liittyen kyseenalaistan yritysten sateenkaariviestinnän ja teot. Jos tänä vuonna käy niin, että Pride-tapahtumat peruuntuvat kokonaan koronan takia, unohtuuko sateenkaariviestintä samalla, unohtuvatko sateenkaari-ihmiset. Onko sateenkaariviestintä yrityksessäsi proaktiivista tai reaktiivista, riippuvaista Pride-tapahtumasta? Palaan tähän teemaan seuraavassa kirjoituksessani.