Arviolta 6-10% maailman väestöstä kuuluu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Suomessa kyseessä on samankokoinen vähemmistö kuin ruotsinkielinen kielivähemmistö eli noin 300.000. Maailman mittakaavassa luku on yli puoli miljardia ihmistä, osa vähemmän tai vielä vähemmän avoin omasta itsestään, valitettavasti.
Jos ja kun nämä ihmiset käyttävät rahaa, on kyse pinkistä rahasta. Tämä on yleinen määritelmä. Itse määrittelisin asian vielä tarkemmin:
Pinkillä rahalla voidaan siis ja minusta kuuluu ohjata maailmaa parempaan suuntaan sateenkaari-ihmisten näkökulmasta. Näin teki jo 70-luvulla gay aktivisti Harvey Milk, joka nousi Yhdysvaltojen San Franciscossa ensimmäisenä avoimesti homoseksuaalisena miehenä julkiseen virkaan vuonna 1977, kapnginvaltuustoon. Harvey aloitti pinkin rahan kampanjan jo ennen poliittista uraansa Castron alueella San Franciscossa. Hän oli enismmäisiä, jotka osoittivat pinkin rahan vallan ja merkityksen, kuluttajan vallan ja merkityksen. Castro oli ja on edelleen kuuluisaa gayborhood-aluetta San Fransciscossa. Harvey kävi läpi alueen yrityksiä ja liikkeitä kysellen suostuvatko he palvelemaan sateenkaari-ihmisiä. Jos liike tai yritys ei siihen suostunut, se joutui mustalle listalle homofobisena ja yhteisö lopetti asioimisen ko liikkeessä ja aiheutti näin muutoksen alueen yritysrakenteessa ja asenteissa.
Näin 70-luvulla, jolloin oli kyse siitä, suostuvatko yritykset ylipäätään palvelemaan sateenkaari-ihmisiä. Tämä tapaus kuitenkin osoitti mikä valta ja mahdollisuus kuluttajalla on tehdä valintoja, jotka palvelevat jotain yhteistä tavoitetta. Tänä päivänä sateenkaari-ihmiset nähdään yrityksissä houkuttelevana kohderyhmänä ja kuluttajina. Kuluttajina on sen sijaan yhteisöllä ehkä unohtunut tämä vaikutusmahdollisuus. Toisaalta on myös entistä vaikeampaa päättää ja tietää, mitkä yritykset tekevät oikeasti ja oikeita toimenpiteitä yhteisömme hyväksi ja ketkä tekevät asioita vain rahan ja positiivisen julkisuuden takia.
Millaisista summista Pinkistä Rahassa on kyse?
Siitä, miten isosta rahasta on kyse, on esitetty useita arvioita. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen talousjulkaisu Fortunen mukaan Kiinan "pinkki kansantalous" on arvioitu noin 300 miljardin dollarin kokoiseksi vuodessa, maailman kolmanneksi suurimmaksi Euroopan ja Yhdysvaltojen pinkin rahan jälkeen. Maailmanlaajuisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen on laskettu kuluttavan yli kolme biljoonaa dollaria vuosittain, lehti kirjoittaa.
Yritykset, jotka avoimesti puoltavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia, myös hyötyvät siitä, sillä sateenkaarikansa on yksi uskollisimmista asiakasryhmistä, kertoo Maailman talousfoorum: vähemmistöt suosivat heidän puolellaan olevia yrityksiä, vaikka se tarkoittaisi, että ostokset tulisivat kalliimmaksi kuin muualla. Sateenkaari-ihmiset kuluttavat mielellään muutenkin vastuullisia tuotteita ja suosivat vastuullisia yrityksiä.
Sateenkaari-ihmiset ovat keskimääräistä koulutetumpia ja hyvätuloisempia. Näin on asian laita kehittyneissä maissa, joissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet toteutuvat paremmin. Maissa, joissa oikeudet eivät toteudu, tilanne on aivan päinvastainen. Näissä maissa sateenkaari-ihmiset ovat keskimääräistä kouluttamattomampia ja huonotuloisempia. Sitä mukaa kun sateenkaari-ihmisten oikeudet paranevat ja asenteet heitä kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi myös markkinan koko kasvaa. Esimerkiksi Intiassa valtio menettää arviolta tällä hetkellä miljardeja puutteellisen ihmisoikeustilanteen takia THE COST OF LGBT EXCLUSION TO THE ECONOMY OF INDIA
Olennaista on, että sateenkaari-ihmisillä on enemmän käytettävissä olevaa rahaa, koska perheen tuomia velvoitteita ei ole niin monella kuin väestössä keskimäärin. Sateenkaari-ihmiset ovat muun muassa matkailun alalla houkutteleva kohderyhmä, koska he matkustavat muita enemmän, käyttävät kohteissa keskimääräistä enemmän rahaa ja matkustavat ympärivuotisest. Sateenkaarimatkailumarkkinan koko on maailmanlaajuisesti arviolta yli 200 miljardia dollaria ja Euroopassakin yli 50 miljardia dollaria.
Suomessa yritykset eivät osaa edelleenkään hyödyntää pink money -ilmiötä riittävästi, arvioi käytäntöön suuntautunut professori Pekka Mattila Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Olen Pekka Mattilan kanssa samaa mieltä. Ei ole ymmärrystä siitä, miten suuresta markkinapotentiaalista on kyse ja miten tätä kohderyhmää houkutellaan asiakkaiksi. Palaan tähän teemaan myöhemmin päivityksissäni. Lyhyesti: tarvitaan tekoja ja viestintää, representaatiota ja oikeat kanavat.
Alla on viime kesänä Priden aikaan nauhoitettu Pekka Mattilan Podcast-haastattelu Pinkistä rahasta. Samassa jaksossa keskustelen myös Tämän Kylän Homopoika vaikuttajan Eino Nurmiston kanssa Pinkkipesusta. Palaan tähänkin aiheeseen tämän viikon aikana.