Vastuullisuus on osa menestyvän yrityksen liiketoimintaosaamista. Vastuullinen yritys toimii mahdollisimman kestävällä tavalla ja sovittaa yhteen yrityksen ja sen sidosryhmien tavoitteet ja odotukset.
Suomalaisessa vastuullisuuskeskustelussa laajasti ottaen on yksi osa-alue muiden yläpuolella ja se on ympäristövastuu. Tämä johtuu laajasta ilmastonmuutoskeskustelusta, joka on vienyt huomiota muilta vastuullisuuden osa-alueilta eli taloudelliselta vastuulta ja sosiaaliselta vastuulta. Matkailualalla Business Finlandin tavoitteena on tehdä Suomesta kestävän matkailun kärkimaa. Sustainable Travel Finland projektin avulla suomalaisia matkailualan yrityksiä koulutetaan ja rohkaistaan ottamaan huomioon ympäristö omassa toiminnassaan ja myös viestimään omista vastuullisista teoistaan sidosryhmille. Yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet mainitaan kestävän matkailun periaatteissa seuraavasti:
Tällaisia lauseita ja periaatteita lukiessani mieleen tulee aina kysymys, miten tämä toteutuu käytännössä? Millaisia koulutuksia, kenelle, miten erityistarpeet otetaan huomioon? Miten kunnioittava ja yhdenvertainen kohtelu varmistetaan ja miten se toteutetaan esimerkiksi viestinnässä, kun on kyse vaikkapa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä?
Olen itse kaksi vuotta omassa toiminnassani keskittynyt näihin sosiaalisen vastuun kysymyksiin ja erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen huomioimiseen viestinnässä ja työyhteisössä. Koko yritystoimintani perustuu sosiaaliseen vastuuseen ja arvoihin avoimuus, yhdenvertaisuus, moninaisuus, osallistaminen. Bisnesidean sain, kun huomasin kolme vuotta sitten, että tämä paljon matkustava kohderyhmä loistaa poissaolollaan suomalaisen matkailun viestinnässä ja tuotteistuksessa. Kyseessä on yksi eniten matkustavista kohderyhmistä, joka myös käyttää paljon rahaa kohteissa.
Sustainable Travel Finland projektin tavoitteena on hyödyntää kestävän matkailun brändiä Suomen matkailumarkkinoinnissa. Vastuullisuus on silti vielä suhteellisen harvan valintakriteeri matkakohteen valinnassa. Ehkä puheen tasolla kyllä, mutta lopullisen matkakohteen tai hotellin valinnassa ei vielä kovin monella.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen matkakohteen tai hotellin valinnassa on yrityksen sosiaalinen vastuullisuus ollut tärkein valintakriteeri jo vuosikymmeniä. 60% kohderyhmästä arvostaa kohteen tai hotellin valinnassa sitä, että yritys tai destinaatio on niin sanotusti gay-friendly tai LGBTQ friendly. 60- ja 70-luvun vaihteessa, kun matkailu toden teolla lähti käyntiin, eritysesti homot etsivät paikkoja, joissa he eivät joutuisi pahoinpidellyksi tai pidätetyiksi. Tuolloin oli kyse fyysisestä turvallisuuden tunteesta, koska yleisesti homoseksuaalisuus oli vielä rikos suurimmassa osassa maailmaa. Noista ajoista olemme tulleet isoja askelia eteenpäin. Tänä päivänä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt etsivät silti edelleen tiloja ja paikkoja, joissa he voivat tuntea olonsa turvalliseksi. Nyt on kyse enemmän identiteetin turvallisuudesta, psykologisesta turvallisuudesta, siitä vapauttavasta tunteesta, kun voit olla turvallisesti oma itsesi, kokonainen.
Tämän pitäisi olla minkä tahansa yrityksen tavoite, on sitten kyse asiakkaista tai työntekijöistä. Suomessa tätä tehdään valitettavasti hyvin harvoin, jos ollenkaan. Ei ole osaamista, tietoa, ymmärrystä siitä pelosta ja syrjinnästä, jota seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kokevat ympäri maailman, myös Suomessa.
Esimerkki Villa Viertola
Esimerkkinä voin kertoa tapauksen Keski-Suomesta. Kyseessä on suosittu hääpaikka Villa Viertola. Viime kesänä tuli kaksi nuorta naista tutustumaan Villa Viertolaan mahdollisena hääjuhlan pitopaikkaan. Paikan omistaja oletti aivan ymmärrettävästi, että kyseessä on morsian ja kaaso. He kiersivät yhdessä paikkoja ja pitivät näkemästään. Kierroksen loppua kohti omistaja tunnisti jonkinlaisen jännityksen ilmassa. Lopulta naiset kertoivat, että kyseessä on heidän hääjuhlansa, kahden naisen häät. He myös kertoivat, että heitä jännitti kertoa asiasta, koska heidät oli käännytetty pois jo kahdesta paikasta aikaisemmin. Omistaja toivotti naiset tervetulleeksi, mutta samalla hän mietti, kuinka olisi voinut poistaa tämän jännityksen jo ennen tapaamista.
Tämä on hyvä esimerkki viestinnän ja representaation merkityksestä ja siitä pelosta ja jännityksestä, joka homon tai lesbon mielessä saattaa olla. Ja tässä on vielä kyse Suomesta ja suomalaisesta hääparista. Mikäli kyseinen yritys olisi viestinyt asiasta jo etukäteen sivuillaan tai representoinut moninaisuutta miesparin tai naisparin muodossa, tämä pelko olisi haihtunut jo etukäteen potentiaalisten asiakkaiden mielestä.
Suurin haaste työssäni on se, että heteroiden ei tarvitse tällaista asiaa ikinä miettiä tai pelätä. Suurin osa maailman väestöstä, yli 90% maailman väestöstä asuu maissa, joissa sateenkaari-ihmisten oikeudet ovat huonommalla tolalla kuin Suomessa. Kolmasosa maailman (70 valtiota) väestöstä asuu maissa, joissa kyse on vielä rikoksesta. Kun tämän rinnalle otetaan maat ja maanosat, joissa homoseksuaalisuus ei ole sosiaalisesti hyväksyttyä, mukaan tulevat kaikki Aasian maat, Afrikan maat, muslimimaat, Venäjä ja Itä-Euroopan maat. Elämme täällä Suomessa etuoikeutettua elämää, joka on harvojen ylellisyys ja silti täälläkin vain yksi kymmenestä seksuaalivähemmistön edustajasta kokee, että voi työyhteisössä olla kokonainen oma itsensä. Silti Suomessa kouluterveydenhuollon viimesyksyisen kyselyn mukaan joka viides sateenkaarinuori kokee fyysistä väkivaltaa perheensä taholta.
Sosiaalinen vastuu on keskittymistä ihmiseen. Viestitään siitä, että jokainen ihminen on arvokas. Sosiaalinen vastuu on sitä, että ymmärretään erilaisia ihmisiä, tai on ainakin halu ymmärtää. Sosiaalinen vastuu on sitä, että kysytään työntekijöiltä, asiakkailta, miltä sinusta tuntuu, mitä sinä tarvitset. Sosiaalinen vastuu on empatiaa.